Rakennusta ympäröivän maanpinnan korkeus
Rakennusta ympäröivä maanpinta pyrkii kohoamaan vuosien varrella. Syynä voi olla mm. piharemontit, joissa pihaan on ajettu aina uusi multakerros. Korjausrakentamisen näkökulmasta maanpinnan korkaudella on suuri merkitys.
On aina tapauskohtaisesti tutkittava, onko maanpinta kohonnut, vai onko pihan korko alunperinkin suunniteltu nykyiseen tasoon. Nyrkkisääntönä vanhoissa tuulettuvissa alapohjissa voidaan pitää sitä, että tuuletusaukkojen (ns. kissanluukut) on oltava näkyvissä, eikä ryömintätilan maapohja saa muodostaa kuoppaa talon alle. Uudemmissa tuulettuvissa alapohjarakenteissa voi olla tuuletusputket, joiden päät on nostettu maanpinnan yläpuolelle ja maanpinta on näin nostettu korkeammalle.
Rakennuksen lattiatason tulisi olla ympäröivää maanpintaa ylempänä. Tämä ei useinkaan toteudu rakennuksissa, joissa on ns. valesokkeli, jolloin huoneiden lattiat ovat lähellä ympäröivää maanpinnan tasoa. Näissä rakennuksissa ei maanpinnan madallus ole useinkaan mahdollista.
Jos maanpinta on merkittävästi koholla, voi pohjaveden pinnan taso kohota maaperässä, jolloin alapohjarakenteisiin kohdistuu suurempi kosteusrasitus.
Vanhan tuulettuvan alapohjan tapauksessa maanpintaa voidaan usein madaltaa. Usein uusitaan samalla salaojitus ja perustusten routaeristykset. Maanpinnan madallus vaatii aina erillistä suunnittelua.
Rakennus- tai toimenpideluvan tarve tulee selvittää kunnan rakennusvalvonnasta.